Tältä näyttää kotimme piha nyt lokakuussa. Lumi on peittänyt maan lähestulkoon kokonaan. Melkein ehdittiin, lue: jaksettiin, haravoida maahan tipahtaneet lehdet.. Tai oikeastaan, meillä on miehellä ollut lehtien haravointiin hieman erilainen taktiikka, nimittäin keräävä ruohonleikkuri. Tällä sai pihan melko puhtaaksi. Tosin viimeinen ja suurin keräys jäi tekemättä kokonaan. Odotettiin liian pitkään, että kaikki lehdet olivat tipahtaneet maahan. No, ensi keväänä sitten?
Kolmesta etupihan terijoensalvasta lähtee aivan älytön määrä lehtiä. Vaikkakin nämä puut ovat kauniita, ovat ne sellaisia ns. roskapuita. Juuret nousevat maanpinnalle ja ruohonleikkurilla ajaminen rungon vierestä on mahdotonta. Puut tiputtavat lehtensä vain hieman ennen lumien tuloa tai sitten lumien päälle. Puista tippuu jos minkänäköistä risua ja roipetta maahan. Ovathan ne kuitenkin kauniita!
Eetu 11kk oli aivan onnensa kukkuloilla nähdessään lunta. Juoksi pihan ympäri monta kertaa ja peuhasi hangessa kuin viimeistä päivää. Illalla sisällä makasi väsynyt kultsu.
Sunnuntai aamun lenkki sai mielen jouluiseksi. Kiireetön aamu ja kirkas aamuaurinko.
Lumiset puut ovat mielestäni älyttömän kauniita. Varsinkin kovien pakkasten huurtamat.
Mamma sai uudet talvikengät lenkkeilyä varten. Luulin ensin väristä ja kenkien ulkonäöstä, että kyseessä olisi lähinnä alakoululaisille tarkoitettuja kokoja, mutta löytyihän sieltä 38! Sovittaessani kenkiä joku randomi vanhempi rouva totesi, että nämä minun täytyy ostaa. Ja täytyihän ne! Ihanan lämpimät! Ja ne matsaa vieläpä minun talvitakkiin ja kävelysauvoihin!
Eetu sai itselleen heijastinliivit ja näyttää oikein opaskoiralta kävellessään ne päällä.
Mamma on innostunut tällä hetkellä kaikenlaisista pääsylipuista. Viikonloppuna vietettiin jälleen miehen kanssa kahdenkeskistä aikaa käymällä elokuvissa katsomassa Leijonasydän ja vieläpä miehen ehdottamana. Eikä tarvinnut ostaa kuin yksi lippu, sillä minulla oli vielä ilmaislippu käyttämättä TEHY:n tarjoamana. Suosittelen elokuvaa lämpimästi! Ja näkyihän siinä Pääkkösen pippelikin!
Mamma levenee hurjaa vauhtia. Ensimmäiset mahapotkut koettu vkolla 18! Pitkään yritin tuloksetta kuunnella ja tunnustella joko potkuja tuntuu. Nyt ei enää jää arvailuille edes varaa. Niin selkeästi nämä potkut tuntuvat mahassa. Tänään aamuvuoroa töissä rytmitti myös ankarat potkut. Saa nähdä kuinka isoksi tässä vielä tullaan, kun ei olla oikeastaan edes raskauden puolessavälin! Viikonloppuna lievää alaselkäkipua ja niskahartiaseudun kipua ollut, mutta tätä olen lievittänyt lämpöpussilla. En meinaa malttaa edes odottaa ensi viikon rakenneultraa! Jospa tuolloin saataisiin tietää sukupuolikin!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti